Lapset ECO

Monet naiset, jotka pitkään eivät voi synnyttää lapsia ja haluavat osallistua IVF-menettelyyn, ovat kiinnostuneita kysymyksestä, mitkä lapset ovat syntyneet IVF-hoidon jälkeen riippumatta siitä, ovatko ne steriilejä. Yritetään antaa kattava vastaus ja tarkastella yleisimpiä tekijöitä, jotka kehittyvät keinotekoisella menetelmällä kehitetyillä lapsilla.

Mitä sairauksia havaitaan useimmiten IVF: n jälkeen syntyneissä lapsissa?

Ensinnäkin on tarpeen sanoa, että tällaisessa tilanteessa, kuten luonnollisen hedelmöityksen tapauksessa, perinnöllinen tekijä on tärkein. Toisin sanoen, jos tällaisen lapsen vanhemmilla olisi tietynlainen somaattinen sairaus, niin todennäköisyys niiden esiintymiselle vauvassa.

IVF: n lapset eivät eroa tavanomaisesta riippumatta siitä, käytettiinkö pitkä tai lyhyt protokolla. Synnynnäisten patologioiden kehittymisen riski on kuitenkin suurempi. Näin ollen amerikkalaisten tutkijoiden tutkimus osoitti, että "testiputkesta" syntyneet lapset ovat 2 kertaa todennäköisemmin synnyttäneet geneettisiä häiriöitä - lepaväriä ja gastroenteriisien sairauksien riski kasvaa 4 kertaa.

Yleinen riski, että IVF: n seurauksena syntynyt lapsi sairastuu autismiin tai kärsii mielenterveyshäiriöstä, on hieman korkeampi kuin luonnollisella käsityksellä. Samanlaisia ​​sairauksia havaitaan paljon useammin tämän keinotekoisen keinosiemennysmenetelmän, kuten ICSI: n, kanssa. Tällä menetelmällä sperma viedään munaan. Jos ilmaista suhde prosentteina, näyttää siltä, ​​että: 0,0136% luonnollisella lannoituksella; 0,029% IVF: lle ja 0,093% ICSI: lle.

Ovatko tällaisissa lapsissa loukkaukset lisääntymisjärjestelmässä?

Naiset ovat usein kiinnostuneita tilastoista siitä, ovatko IVF: n jälkeen syntyneet lapset hedelmättömiä ja onko heillä lapsia.

Itse asiassa keinosiemennysmenetelmä ei vaikuta lapsen lisääntymisjärjestelmän kehitykseen. On kuitenkin sanottava, että ICSI: n aikana on mahdollista, että menettelyn seurauksena syntyneellä pojalla on ongelmia lisääntymisjärjestelmässä.

Tosiasia on, että tätä menetelmää käytetään niissä tapauksissa, joissa ejakulaation laatu ei salli lapsen syntymistä, ts. miehillä on lisääntymisjärjestelmä. Siksi tulevaisuudessa lapsi voi olla sama tauti kuin hänen isänsä. Tilastojen mukaan vain 6-7% urospuolisista lapsista voi joutua isyysvastuuseen tulevaisuudessa.