Nykyään henkilö kärsii stressaavista olosuhteista enemmän kuin koskaan, ja olemme tottuneet tuntemaan stressin olevan täysin kielteinen ilmiö, jota on vältettävä. Itse asiassa se on vain reaktio organismin mukauttamiselle ympäröivän todellisuuden tapahtumiin.
Myös fysiologista stressiä aiheuttavat muun muassa muutokset ilmastossa, palovammat tai vammat, ruokavalio, jatkuva melu. Saman psykologisen stressin syy voi palvella jopa sellaisia elämän hetkiä kuin toiminnan muutos, työssä menestyminen, häät tai lapsen syntymä.
Tyypit ja stressin vaiheet
On olemassa kahden tyyppisiä stressiä: eustress (positiivinen) ja ahdistus (negatiivinen). Ei ole objektiivisia stressin lähteitä, sillä jokainen ihminen reagoi eri tavoin erilaisiin tilanteisiin. Samoin kallistus ensimmäisen tai toisen tyyppiseen stressiin on vain seurausta puhtaasta asenteesta tapahtumaan ja jatkokäyttäytymiseen.
Psykologiassa kirjataan kolme stressin kehittymisvaihetta:
- Ahdistusta. Tämä vaihe voi kestää useita minuutteja ja useita viikkoja. Se on mukana epämukavuutta, ahdistusta ja pelkoa nykyisestä ongelmasta.
- Vastus. Tässä vaiheessa henkilö etsii ratkaisua ongelmaan. Eustressin kanssa vastustuskykyyn liittyy lisääntynyt pitoisuus, aktiivisuus ja nopea reaktio. Hätätilanteessa - heijastus, epäilyt, organisaation puute, kyvyttömyys tehdä päätöksiä. Yleensä tässä vaiheessa stressaava tilanne on poistettava, mutta rasituksen aiheuttajan seurauksena kolmas vaihe tulee.
- Ehtyminen. Tässä stressin vaiheessa kaikki laitoksen ruumiilliset voimavarat ovat jo loppuneet. Henkilö kokee väsymystä, toivottomuuden tunnetta, apatiaa .
Merkittävästi vähentynyt ruokahalu , henkilö kärsii unettomuudesta, menettää painonsa ja tuntee vilunväristyksiä. Jopa hermoromahdus on mahdollista.
Jos stressi virtaa krooniseen muotoon, se johtaa sydän- ja verisuonijärjestelmän ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan, ruoansulatuskanavan sairauksiin ja neurosessairauksiin.
Stressin hormonit, kuten muutkin, ovat myös elimen kannalta välttämättömiä, mutta niiden ylikuormitus toimii vahingollisesti. Siksi stressaavia tilanteita on parempi pitää kehityksen kärjessä ja yrittää ratkaista ongelma ennen kuin uupumisvaihe tapahtuu. Huolehdi itsestäsi ja älä unohda tuttua ilmausta: "Jos et voi muuttaa tilannetta, muuta asenteesi siihen."