Uhkakäyttäytyminen

Uhkakäyttäytyminen on yksi rajatylittävän käyttäytymisen lajikkeista. Kyse on tilanteista, joissa henkilön käyttäytyminen aiheuttaa rikoksen. Victimian käsitteen perusta on peräisin latinalaisesta "uhri" - uhri. Tämä käsite on kokoelma ihmisten fyysisistä, henkisistä ja sosiaalisista piirteistä ja merkkeistä, jotka lisäävät todennäköisyyttä muuttaa hänet rikoksen tai tuhoisien toimien uhreiksi.

Uhrien käyttäytymisen syyt johtuvat useimmiten henkilön halusta tulla uhriksi. Usein tämä käyttäytyminen ilmenee itsestään, tiedostamattomasti.

Meidän aikanamme on erilaisia ​​vaihtoehtoja uhrien käyttäytymisen luokittelemiseksi, mutta yhtenäistä luokittelujärjestelmää ei ole vielä hyväksytty. VS Minsk ottaa huomioon uhrien käyttäytymisen mekanismin, kiinnittää huomiota siihen, että useimmissa väkivaltaisissa rikoksissa uhrin käyttäytyminen laukaisi rikoksen. Tutkimustensa aikana murhia ja vakavia ruumiillisia haittoja havaittiin, että useimmissa tapauksissa (95%) juuri ennen tapahtumaa uhri ja rikoksentekijä olivat ristiriidassa.

DV Rihvman uskoo, että uhreja on luokiteltava iän, sukupuolen, yhteiskunnan aseman, moraalisten ja psykologisten ominaisuuksien, rikoksen vakavuuden ja uhrin syyllisyyden mukaan.

Ihmisillä, jotka uhkaavat joutua uhreiksi, ovat erilaiset uhrin käyttäytyminen:

  1. Aggressiivisesti provosoivaa rikollista.
  2. Poliittisesti noudattaa väkivaltaa.
  3. Ne osoittavat ehdottoman puutteen ymmärtämisestä rikollisten oveluudesta tai yksinkertaisesti huomiotta jättämisestä.

Uhren uhrin käyttäytyminen psykologiassa voi heijastua laillisiin toimiin ja lain vastaisiin toimiin, sillä voi olla vähäinen vaikutus meneillään olevaan rikollisuuteen ja sillä voi olla ratkaiseva rooli siinä.

Edellä mainitun luokittelun rinnalla Rivman järjesti tämän ilmiön, joka perustui ihmisten ominaisuuksien ilmentymisasteeseen, joka määrittää hänen henkilökohtaisen uhriensa. Seurauksena on kuvattu seuraavia uhrin käyttäytymistyyppejä:

Uhrien käyttäytymisen ehkäiseminen

Ei rikollisuutta, paitsi rikosasioissa rikollis-tilanteessa uhri. Tästä eteenpäin ongelman ennaltaehkäisyn on mentävä läpi kaikki kolme mainittua elementtiä. Tehokas ehkäisy on kattava vaikutus kaikkiin mahdollisiin tekijöihin ja ottaen huomioon uhrin käyttäytymisen ominaisuudet. Valtava rooli tässä annetaan väestön koulutustyölle, tiedottamalla mahdollisista rikoksista, rikollisten menetelmistä, olosuhteista, joissa rikolliset tilanteet syntyvät, ja tehokkaista keinoista päästä eroon niistä. Ehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluu myös toimenpiteitä väestön moraalin parantamiseksi ja moraalittoman elämäntavan torjumiseksi. On myös tärkeää mainita ennaltaehkäisevän työn merkitys hermoston ja mielenterveyden alalla kärsivien lääkäreiden ennaltaehkäisevän työn kannalta.