Pikkulasten työvoimakoulutus on toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää yleisiä työvoimapotentiaaleja, psykologisen valmiuden muodostamista, vastuullista työskentelyn ja tuotannon tuotteiden muodostumista sekä vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen kehitykseen. Työväenopetuksen ongelmat ovat varsin tärkeitä esikoululaisille, koska tässä vaiheessa lapsi kehittää henkilökohtaisia ominaisuuksia, taitoja ja pyrkimyksiä työhön.
Esikoululaisten työvoimakoulutuksen tehtävät
- aikuisten työn kunnioittamisen kehittäminen ja halu auttaa;
- työtaitojen kehittäminen, niiden parantaminen ja työn sisällön asteittainen lisääntyminen;
- positiivisten henkilökohtaisten ominaisuuksien muodostuminen lapsille, kuten pyrkimys työhön, huolehtiminen, vastuu, säästäminen;
- työn organisointitaitojen kehittäminen;
- positiivisten suhteiden kouluttaminen lasten työprosessissa - kyky työskennellä tiimissä antaa tarvittaessa apua, suhtautuu myönteisesti vertaisarviointiin ja tekee kunnioittavia kommentteja.
Työvoimakoulutuksen tehtävät voivat olla esiopetuksen oppilaitoksissa (DOW) ja perheessä. DOW: lla on tärkeä rooli lapsen yleisessä kehityksessä. On syytä huomata, että lastentarhojen kasvattaminen päiväkodeissa tapahtuu tietyn ohjelman mukaisesti. Yhteenlaskun yhteiskunnassa lapsen on helpompi vertailla hänen työtaitojaan ja tuloksia toveriensa työvoimakoulutukseen. Myös lapsen persoonallisuuden muodostumisessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekoulutukseen. Perheen työvoimakoulutuksen pääperiaatteena on, että työmäärän on vastattava lapsen iän ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikille perheenjäsenille on tärkeää olla aina esimerkki kotona asioista. Lapset haluavat jäljitellä aikuisia ja tuntea ylpeyttä, jos heille annetaan "todellisia" asioita kotona.
Esikoululaisten työ voidaan jakaa useisiin eri tyyppeihin:
- itsepalvelu;
- kotitalous- ja kotitaloustyöt;
- kasvien ja eläinten hoitoon liittyvä työ;
- manuaalinen työvoima.
Esikoululaisten työvoimakoulutuksen ominaisuudet
Lapsen työelämään kohdistuvan asennon erityispiirteet varhaisessa vaiheessa muodostuvat siitä, että työpro- sessia herättää enemmän kuin lopputulos. Siksi työn ja pelin välinen suhde on tärkeä esikoululaiselle.
Työvoimakoulutuksen tärkeimmät menetelmät ja tekniikat:
- auttaa lapsia määrittämään työn tarkoitus;
- Keskustelkaa siitä, mikä on tämän työn arvo, miksi ja kenelle sitä tarvitaan;
- opettaa, kuinka murtautua töihin suorituksen vaiheiksi;
- osoittaa ja selittää, miten se parhaiten toimii;
- Työn herättämiseksi ja tukemiseksi kiinnostusta tulevasta tapauksesta;
- Keskustele siitä, mitä on jo tehty, ja mitä muuta voidaan tehdä paremman tuloksen saavuttamiseksi;
- rohkaista ponnisteluja, lapsen etu ja halu vastata vaikeuksiin ja saavuttaa mainittu tavoite;
- tarkistaa ja arvioida yhdessä lapsen kanssa kurssia ja työn tuloksia;
- ottaa lapsi mukaan yhteiseen työhön, asettaa esimerkin vastuullisesta asenteesta tapaukseen ja auttaa neuvonantajia tai yrityksiä, jos on vaikeuksia;
- herättää lapsen aloite itsenäisiin päätöksiin.
Esikoululaisten työvoimakoulutuksen päätavoitteena on lapsen persoonallisuuden muodostuminen sekä oikea asenne työhön. Työelämä kehittyy esikoulun älykkyydessä, havainnoinnissa, huomiossa, keskittymisessä, muistiossa ja vahvistaa myös fyysistä voimaa ja terveyttä.