Uhrautuvaisuus

Nykymaailmassa, kehittyneiden tekniikoiden maailmassa ja lisääntyneiden stressitilanteiden tasossa, aika ihmisen moraalin muuttamiselle, on edelleen sellainen asia kuin itsensä uhraaminen.

Mitä tarkoittaa sanan itsensä uhraaminen?

Sanaston mukaan itseuhri on henkilökohtainen lahjoitus, henkilö uhraa itseään, hänen henkilökohtaisia ​​etujaan yhden tavoitteen vuoksi, muiden hyvinvoinnin vuoksi, luopuminen itsestään jonkun tai jonkun puolesta.


Itse uhraaminen muiden hyväksi

Tällainen asia on ensisijainen vaisto. Hän pystyy hallitsemaan tiettyä tilannetta. Mutta ei aina samassa tilanteessa henkilö tekee samoin. Itsensä uhraaminen, sekä rakkauden tähden että muiden tunteiden vuoksi, ihmiset viittaavat inhimilliseen vaistoon perheen, jälkeläisten, ihmisryhmän, perheen, isänmaan (jälkimmäisen kasvatuksen tuloksena) suojelemiseksi.

Voimme sanoa, että itsekkyys ja itsensä uhraaminen ovat vastakkaisia ​​merkityksiä. Loppujen lopuksi sattuu, että vaikeassa tilanteessa, jolloin yksi henkilö voisi uhrata elämänsä pelastaakseen jonkun, toinen puolestaan ​​ryhtyy oman sielunsa pelastukseen. Tässä tilanteessa itseuhrin vaisto korvataan, korvataan tai muutoin puristetaan itsensä säilymisen vaiston avulla.

Itsetyydytys voi olla joko tajuton (esimerkiksi säästää henkilö äärimmäisissä olosuhteissa) ja tietoinen (sotilas sodassa).

Itsemurhien ongelma

Nykyhetkellä uhkaa itsemurhia terrorismin muodossa. Nykyajan mielestä itsemurhapommittajien toimet ovat meille aivan loogisia ja niitä selitetään maailmankuvan näkökulmasta. Juuri tämäntyyppisten toimien tärkeimmät motiivit ovat terroristijärjestöjen taktiikan rationalismi ja sen ratkaisu erilaisten henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemiseen tällä tavoin.

Itse asiassa itsemurhapommittajien henkilökohtaiset käsitykset ovat heidän näkemyksensä itsensä uhraamisesta uskonnon nimissä. Islamilaisen fundamentalismin terroristit ilmoittivat selkeästi tällaisen logiikan toimissa. Niinpä suurimmat terrorismin vastaiset terroristijärjestöt, joita kutsutaan "Hizbollahiksi", "Hamasiksi", niiden pääpaino on uhrautuvassa itsemurhassa.

Myös äärioikeistolaisten henkilökohtaisten motivaatioiden ohella on motivaatiota itsetuhoamisesta väitetyn julkisen tarpeen yhteydessä. Joten, käyttämällä yhteiskunnan herkkyyttä kohti terrorismia, ääripäisryhmät tukevat näin ollen enemmän huomiota itselleen, vaatimuksilleen ja toimilleen.

Esimerkkejä itsetuhoista

Uhraaminen toisen ihmisen elämästä on kaikkien ihmisten elämän rohkein teko. Se on arvoista universaalia kunnioitusta ja muistia. Antakaamme esimerkkinä aikamme sankarillisista teoista.

  1. Kongressin mitali myönnettiin ensimmäiselle päällikölle John Fox, joka ohjaa tykistyspalamista italialaisessa kaupungissa toisen maailmansodan aikana. Tämä mies johti tulen, pian tajusi, että saksalaisen armeijan vahvuus ylittää sotilaat, kertoi kaikille jättämään tehtävän, ja hän itse pysyi, ampumalla yksi konepistooleista. Onneksi hän voitti tämän taistelun. Hänen ruumiinsa oli lähellä tulta, ja noin hänen ympärillään oli noin sata saksalaista sotilasta.
  2. Kun Leningradin saarto oli olemassa, Venäjän tiedemies Alexander Shchukin, joka oli laboratorion päällikkö tuolloin, antoi koko ruokansa ihmisille ja suojeli näytteitään harvinaisista kasveista. Ei ole ruoka, hän pian kuoli.
  3. Myös koirat pystyvät itse uhraamaan. Kazakhstanissa humalainen mies halusi tehdä itsemurhan kiirehtimällä lähimpään junaan. Alkoholin vaikutuksen alaisena hän nukahti kiskoilla. Hänen koiransa ryntäsi pelastaakseen hänet vetäen hänet pois viime hetkellä. Hän kuoli junan pyörien alla, kun hän onnistui säästämään omistajan.

Kaikki ihmiset eivät kykene itsensä uhraamaan, mutta ihmiset, jotka ovat jo sankareita, voivat innostaa tulevia sukupolvia elämään.